Translate

Sivun näyttöjä yhteensä

09/24/2014

Ei voi muuta kuin iloita näistä pienistä onnistumisista töissä!  Osasin itse tehdä geelin ja sain sinne näkyviin pienen häilyvän viivan jopa oikeaan paikka. Ehkäpä pistemutaationi viimein toimii näillä alukkeilla. Seuraavaksi oli vuorossa taas transformaatio eli paljas DNA (minulla plasmidi) siirtyminen soluun. Tämän onnistumisesta saan tuloksen vasta huomenaamulla, joten jännitys pysyy yllä sinne saakka.

Kävimme mummon kanssa taas ihailemassa Capitolia, tällä kertaa päivänvalossa ja myös sisäpuolelta. Ennen Capitolin sisällä vierailua söimme päivällisen jo syyskuun alkupuolella esittelemässämme The Old Fashioned -ravintolassa. Paikan ruoka oli edelleen maukasta ja Cheese Curdit eli paistetut juustomassapallerot täyttäviä.
The Old Fashioned -ravintolan päivän annos paistettuja ahvenia kevyesti leivitettynä
Esittelimme mummolle Capitolia päivänvalossa
Kävimme myös sisällä tässä tyttärien suosikkirakennuksessa
Illalla minulla oli vielä ensimmäinen kerta keramiikkaharrastusta paikallisen kansanopiston Madison School & Community Recreationin (MSCR) järjestämänä. Otin jatkotasonkurssin, mutta ehkä näin jälkeenpäin sanottuna olisi peruskurssi ollut ehkä enemmän omaa tasoani. Keramiikkatermit ei englanniksi ollutkaan niin yksinkertaisia. Ensimmäisellä kerralla olisi pitänyt dreijata jopa kuusi harjoituskuppia, ja koko muu ryhmä aloitti tästä. Opettaja näytti omat niksinsä alkuun, jonka jälkeen oli vapaampaa työskentelyä aina iltayhdeksään saakka. Mutta koska viime dreijaus kerrastani on aikaa 6 vuotta ja kielimuuri oli valtava, niin päädyin tekemään vain käsilläni.  Ryhmässä oli vain kolme naista ja 6 miestä. Ohjaaja oli myös mies, keramiikkataiteilija, joka ei kyllä vaikuttanut ulkonäöllisesti lainkaan taiteilijalta. Suurin osa ryhmäläisistä ja opettaja tekee töitään myyntiin, ja keski-ikä oli ryhmässä yli 60 vuotta. Ensi kerralla pitää olla hieman sosiaalisempi ja yrittää osallistua keskusteluun, tosin ensin pitää tarkistaa muutama peruskeramiikka termi sanakirjasta!
Ensimmäisen keramiikkakerran aikaansaannos. Sain aikaan jalat patsalleni.
Aikaisin huomisaamuna mies ja vierailulla oleva mummo lähtevät päiväseltään bussimatkalle Chicagoon. Miehen täytyy vierailla siellä Kiinan konsulaatissa jättämässä viisumihakemus ensi kuun Pekingin matkaansa varten. 

3 kommenttia:

  1. Tähän täytyy kommentoida itse heti aamusta... minulla on pikku E. coli-solumöykkyjä levylläni! Ehkäpä sain mutaationi onnistumaan.

    VastaaPoista
  2. Kiva kuulla on myös sinun onnistumisista töissä, tosin Miinan kanssa todettiin että ei ymmärretty juuri mitään. Pihlalle terveisiä Miinalta, että 'kemian luokka räjähtää' leikkivät tällaista legoilla yökyläillessä. Olisikohan äitin työnkuva tuonut vaikutteita :) Savityöt kuulostavat mukavalta vastapainolta. Minäkin aloitin uudelleen maalaamaan, tosin tänään käytiin ystäväkoru ostoksilla. Joten maalauskerta jäi väliin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tää on nyt biologiaa ei kemiaa, olen vaan jotenkin niin innoissani, kun kerrankin pääsen itse valmistamaan jotain, mitä sitten myöhemmin tutkin spektroskopisesti ehkä. Saa nähdä miten onnistuu. Sitä ei itsekään vielä kuukausi tiennyt mitä nämä täällä töissä yrittää mulle puhua, mutta pikku hiljaa tulee osaaminen. On taas lapsi uudestaan. Keramiikka on kyllä aivan huippua, en kyllä tiedä voinko tuoda tekemisiäni täältä pois, tulee varmasti isoja ja painavia. Jäävät sitten tänne talollemme puutarhatontuiksi vaikkapa... On kyllä hyvää vastapainoa kaikelle tälle työlle, perhe-elämälle jne. Ja ehkäpä siihen ei sitä kielitaitoa tarvita, mutta kyllä eilen joutui pinnistelemään, että taas ymmärsi, miten kaikki tehdään. Oli todella iso kielimuuri! Tekniikat on kuitenkin samoja, joten sain jotain aikaiseksikin. Kaipa tää käsillä tekeminen kulkee suvussa.

      Poista