02/03/2015

Kotikatumme kulma aamulla

Olemme alkuviikon ilman autoa. Autottomuus aiheuttaa tapahtumaköyhempää arkea. Kun ensin kävelee aamulla päivähoidon kautta yliopistolle, töiden jälkeen päivähoitoon, nousee puolen tunnin tunnin pysäkillä odottelun jälkeen vajaan kilometrin päähän kodista vievään bussiin ja tarpoo sitten lasten kanssa kymmenen sentin paksuisessa pöperölumessa kotiin, ei välttämättä jaksa lähteä illalla enää kotoa minnekään.

Bussipysäkin aikataulu Madisonissa

Päivän Iltalehti julkaisi yhdysvaltalaisessa mediassa esillä olleen esimerkin siitä, millaisia todellisia ongelmia autoton kohtaa yksityisautoiluun nojaavassa yhteiskunnassa. Detroitissa asuva James Robertson kertoo, bussilla ja kävellen tehtävän työmatkansa vievän päivittäin yli kymmenen tuntia. Jutun mukaan pienellä palkalla työskentelevä mies ei ole onnistunut säästämään tarpeeksi rahaa, jotta pystyisi hankkimaan käyttöönsä uuden auton kymmenen vuotta sitten hajonneen Hondansa tilalle.

Iltalehden nettikommentoijien tyypillinen reaktio juttuun oli besserwissermäinen. Tietokoneen näppäimistön ääressä detroitlaismiehen ongelma oli nopeasti selvitetty. Tässä muutama ratkaisu:
- myy talo ja muuta lähemmäksi työpaikkaa
 - osta käytetty auto
- vaihda työtä

Voisiko kuitenkin olla niin, että jos ongelmaan olisi yksi helppo ratkaisu se olisi jossain vaiheessa viimeisen kymmenen vuoden pitkien kävelytaipaleiden aikana tullut myös Robertsonin itsensä mieleen. Talon myyminen on todennäköisesti erittäin vaikeaa ellei mahdotonta Detroitissa, jossa on jo kymmeniä tuhansia hylättyjä taloja kokonaisia autioituneita naapurustoja. käytetyn auton hankintahinta ja polttoaine voivat olla edullisia mutta USA Todayn jutun mukaan rikollisuuden riivaamassa Detroitissa autovakuutuksen hinta on keskimäärin 5000 dollaria eli noin 4400 euroa  vuodessa. Siihen ei reilun 9 euron tuntipalkalla työskentelevällä ole tavallisesti varaa. Myöskään  uuden työpaikan löytäminen ei välttämättä ole helppoa 56 vuotiaalle, todennäköisesti vähän kouluja käyneelle tummaihoiselle miehelle Detroitissa, jonka työttömyysaste oli aikakin vuoden 2010 tilastoissa kaikkein korkein Yhdysvaltain 50 suurimman kaupungin joukossa.

Lehtitietojen mukaan Robertsonin tarina saattaa saada onnellisen lopun. Häneen hyväkseen järjestetty rahankeräys on houkutellut niin paljon lahjoituksia, että mies varmaan saa hankittua auton ja ehkä myös uuden paremman kodin. Samaan aikaan on kuitenkin lukuisia muita kohtuuttoman pitkä ajan työmatkaansa kuluttavia robertsoneita, joiden tilanteeseen ei ole helpotusta näköpiirissä.