Translate

Sivun näyttöjä yhteensä

02/18/2015

Magical moments eli taianomaisia hetkiä... Tänään vietimme koko päivän Magic Kingdomissa. Alkuun meinasi meidän reissu tosin muuttua non-Magic Kingdomiksi, kun miedän Magic band -taikarannekkeisiin oli kirjattu väärät liput. Nopsa reissu reklamaatioon ja pääsimme mikkirannekkeilla sisään. Mikki vasten mikkia ja sisään porteista. Alkuun ihastelimme tuhkimon linnalla päivän esitystä ja saimme ensikosketuksen prinsessoihin, joita tulimme puistoon katsastamaan. Sitten olikin jo aika etsiä parhaimmat paikat paraatille ja syödä eväitä. Olimme varustautuneet porkkanoilla ja viinirypäleillä aamupäivään, jotka tulikin tarpeeseen.
Taikarannekelaatikko

Paraati oli kuin olikin vastinetta rahoille. Näimmme Bellen, Tähkäpään, Arielin, Peter Panin, Annan ja Elsan, Tuhkimon, Samu Sirkan ja kaikki muut tutut piirroshahmot Mikkiä ja Minniä unohtamatta. Nähtävää oli niin paljon, että päätimme jättää satuhahmojen bongaamisen hetkeksi ja suuntasimme kohti Gastonin pubia, josta sain ison kupin teetä viileän päivän lämmikkeeksi.

Anna ja Elsa kulkuevaunussaan

Samu-sirkka

Teen päälle olikin aika siirtyä huvituksiin ja lähdimmekin jonottamaan Dumbo -karuselliin. Jonotus sujui kivuttomasti, sillä teltan sisältä löytyi lapsille leikkipaikka ja itse saimme istuskella penkillä numeroläpyke kädessä. Tämän tapainen jonotus sopii erinomaisesti lapsiperheille, joten Disney järjestämää kokeilua voisi pitää erinomaisena. Katsastelimme muita laitteta ja näytti, että joka paikkaan on yli tunnin jonotukset tässä kulmassa puistoa, joten päätimme ottaa höyryveturikyydit puiston toiselle laidalle. Löysimme pienen vuoristoradan, johon oli kohtuullinen tunnin jonotus. Pitkän kyydin jälkeen nuorimmainen tokaisikin, että olipas hurjat kyydit. Oli ensimmäistä kertaa vuoristoradassa.

Vuoristorata
Vuoristoradan jälkeen jäimme jumin uuden paraatin vuoksi. Olimme katsastaneet ruokapaikkamme juuri paraatin varrelta, mutta koska liikkuminen paraatin aikana on hyvin hankalaa nauhojen ja teippien vuoksi, jouduimme matkaamaan hieman kauemmaksi ruokailemaan. Ruokailu osoittautui pettymykseksi. En tiedä itse montakaan huvipuistoa, jossa saisi hyvää ja maittavaa ruokaa kohtuulliseen hintaan. Salaatti oli tehty varmasti jo aamulla sillä se oli aivan vetistä ja nuhjaantunutta. En varmaan koko amerikan reissun aikana ole syönyt näin pahaa salaattia. Niin ja tyttöjen kananugetit, jopa mäkkärissä saa parempia versioita.

Syötyämme jatkoimme matkaa ja kävimme kummistustalossa, joka olikin aikuisten mieleen. Todella hyvin toteutettu ja jonotus oli palkistevaa. Oli jopa vanhemman tyttäremme mielestä juuri sopivan pelottava, vaikka oli koko matkan liimautuneena kylkeeni. Jatkoimme Disneyn 3D-elokuvaan, joka oli sopiva kokoelma kaikista elokuvista. Tämän jälkeen latasimme Fast passit, eli pääsimme kolmeen huvitukseen jonottamatta tai lyhemmillä jonoilla. Alkuun menimme "It's a small world" venekierrokselle, joka oli mielenterveyden vaarantava kokemus. Veneet jummittuivat ja jäimme keskelle musiikkishowta, tauotonta laulua ja pikku-ukkojen tanssia. Maailman iloisemmalla risteilyllä meinasi vanhemmilla jo mennä hermo. Meinattiin jo mieheni kanssa uida rantaan, kunnes viimein laivat lähti liikkeelle.
Tuhkimon linnan edessä
Kummitusjunan haamukavalkadia
Täältä suunnattiin Tomorrowlandiin, joka edustaa tulevaisuutta sellaisena kuin se 1970-luvulla visioitiin. Pääsimme jammaamaan Ihmeperheen hahmojen kanssa discomusiikin tahdissa. Tulikin sopivan lämmin ja jaksoimme jonotella seuraavassa kohteeseen, jossa kävimme pikakelauksella Nalle Puhin tarinat. Tässä kyydissä oli aivan liikaa vauhtia, jotta siitä olisi nauttinut.

Loppuilta menikin sitten hieman ostoksellessa. Tyttäremme tuhlasivat viimeiset dollarinsa ja saivat pikku prinsessapakettinsa tuliaisiksi Suomeen. Sitten olikin jo illan valoparaatin vuoro, ja saimme värjötellä kylmässä. Lämpötila oli laskenut jo alle 10 asteen, joten ainakin itsellä tuli autossa olevaa toppatakkia ikävä. Paraati oli aikasemman valoversio, mutta vaunut oli vaihtunut ja osin myös hahmot. Paraatin jälkeen lähdimme katsastamaan suosikkikeijuani - Helinää. Ennen tapaamista meidän tuli kutistua pieniksi, jotta näkisimme keijun. Löysimme kadonneita esineitä ja lopulta pääsimme Helinän kanssa samaan kuvaan. Molemmat tytöt varustautuivat amerikkalaisin hymyin valokuvaan. Taisi olla tyttöjen Macigal moment tämä tapahtuma, kun menivät molemmat aivan hämilleen Helinän vieressä seistessään.
Valoparaatiauto Mikin ohjauksessa.

Helinä ja tytöt

Ilta huipentui linnan valoshowun sekä erinomaiseen ilotulitukseen. Todettiin jopa mieheni kanssa ettei olla itsekään nähty elämämme aikana yhtä vaikuttavaa ilotulitusta kuin tänään näimme. Ilotulitus oli loihdittu tarinan ja musiikin ehdoilla. Kaipa näillä on aikaa hioa ilotulitusta, koska puiston jokainen päivähän päättyy tähän. Tänään puisto ei mennyt kuitenkaan vielä kiinni, vaan huvituksia olisi voinut nauttia yhteen asti. Meidän kiintiömme tuli kuitenkin ilotulituksen jälkeen täyteen ja saimme päivästä hyvät muistot ja rahoille vastinetta. Tämän päivä on hyvä lopettaa nuoremman tyttäreni sanoihin: "Päivä oli tähänastisen elämäni paras!"
Ilotulitusta iltakymmeneltä.

4 kommenttia:

  1. Huh, huh mikä päivä teillä! Nuo tyttöjen ilmeet on kyllä ihan mielettömät tuossa Helinän vieressä :) :)
    Vieläkö te olette siellä toisenkin päivän? Näitä kuvia en taida serkuille näyttää, menevät kateudesta vihreäksi.
    Täällä lasketaan päiviä teidän paluuseen, että varokaa vaan, ei jää jetlagista palautumiseen aikaa kun kaikki sukulaiset on teitä katsomassa heti paluunne jälkeen ;)

    t. Elina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yksi päivä Disneyworldia riitti meille. Tytöt tosiaan menivät aika sekaisin Helinän nähdessään.

      Poista
  2. Mukavaa Helin päivää, huomenna Suomessa, äiti

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Lahjani taisi olla eilinen musikaali. Oli todella hieno esitys ja tarina on ihana. Amerikkalainen unelma!

      Poista