Translate

Sivun näyttöjä yhteensä

02/08/2015

Eilisen melko pitkäksi venähtäneen Milwaukeen pelireissun jälkeen uni maistui pitkään. Me aikuiset jätimme aamiaisen kokonaan väliin ja lähdimme brunssille Monty's Blue Plate Dineriin, josta on muotoutunut yksi Madisonin suosikkiravintoloistamme. Jouduimme odottelemaan puolisen tuntia kuuden hengen seurueellemme sopivan pöydän vapautumista mutta odotus palkittiin taas onnistuneella aterialla. Vaimoni tilasi taas suosikkinsa artisokkaleivän, isäni ja hänen vaimonsa täyttivät mahansa aamiaisruualla, itse otin avocadolla ja pestomajoneesilla ryyditetyn klubileivän, vanhempi tytär söi pienen juustohampurilaisen hedelmäkupilla nuoremman tyttären tyytyessä paahtoleipään ja hedelmiin.
Artisokkavoileipä


Atwood Avenuen ylittämällä pääsimme vastapäätä Monty's -ravintolaa sijaitsevaan Barrymore -teatteriin. Emme olleet aiemmin käyneet rakennuksen sisällä, joten nyt tuli sekin asia korjattua. Barrymoren sunnuntai-iltapäivän täytti lapsiystävällinen Bluegrass-konsertti, jonka lipputulot käytettiin United Way -hyväntekeväisyysjärjestön hyväksi. Tyttäriemme suosikkiesiintyjä oli lastenmuusikko Dave Landau, jonka koko esityksen ajan viitisenkymmentä lavan eteen kerääntynyttä lasta tanssi, möyrysi, leikki ja juoksi musiikin tahdissa. Paikalliset bluegrass-suuruudet Sortin' the Mail ja Oak Street Ramblers olivat muut yhtyeet, joiden esitykset ehdimme nähdä ennen kuin kuin käänsimme isäni valtavaan vuokra-auton keulan kohti uusia seikkailuja. Molemmat yhtyeet olivat minulle jo vanhoja tuttavuuksia. Oak Street Rambles elokuisesta Burgers and Bluegrass-tapahtumasta ja Sortin' the Mail reilun kuukauden takaa kotimme läheisessä The Froth House - kahvilassa soittamaltaan keikalta.
Barrymore Theatre


Dave Landau

Oak Street Rambles
Illaksi meidät oli kutsuttu syömään nuoremman tyttäremme hoitokaverin kotiin. He olivat puolestaan vierailleet meidän kotonamme viime kertaisen ravintolapäivän yhteydessä. Illalliseksi meille tarjoiltiin Hawaiian haystack, hawaijilainen heinäsuova, jossa jokainen syöjä sai itse annostella riisipedin päälle muun muassa kuutioitua tomaattia, selleriä, kanaa, sipulia, juustoraastetta, kookossuikaleita, mantelisuikaleita sekä ananasta (mistä nimitys "hawaijilainen"). Kokonaisuus kruunattiin valelemalla kasan päälle vaaleaa kanakastiketta sekä ripottelemalla rapeaksi ruskistettuja chow mein-nuudeleita. Pikaisen googlettaminen perusteella havaijilainen heidäsuopa on suosittu ruoka yhdysvaltain länsiosissa varsinkin Myöhempien aikojen pyhien eli mormoniyhteisön piirissä. Yksi ruokalajin hyvistä puolista on, että jokainen saa itse annostella lautaselleen haluamiaan aineksia, jolloin siitä saa moneen makuun sopivan kokonaisuuden.    
Hawaiian haystack

2 kommenttia:

  1. Moikka, isomummu ( vanhana kansakoulun opettajana ) oli huolissaan, ootteko ilmottaneet vanhimman tyttärenne eppuluokalle, 6.2. mennessä piti olla hoidettuna.
    Toinen juttu oliks tuo Oak Street Rambles se sama, mikä soitti sillon Farmers torilla. Sirpa mummu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei olla ilmoitettu. Kirjeitse piti tulla ohjeet, kuinka netissä tämä homma hoidetaan. Eipä ole tullut mitään kirjettä tännepäin maailmaa! Emme ota nyt mitään painetta tästä, ehkäpä tyttäremme löytää luokkansa ja kaipa tuo mieheni yrittää olla yhteydessä kouluun. Sama bändi, hieman eri kokoonpanolla oli liikenteessä. Oli erinomainen lopetus tähän Madisoniin, ympyrä sulkeutuu... Olet muuten tarkkaan lukenut, kun huomasit yhdeyden! =)

      Poista