Translate

Sivun näyttöjä yhteensä

01/10/2015

SISU-hiihdon reitti
Ironwoodin SISU -hiihdosta tuli nimensä mukainen ainakin omalla kohdallani. Jatkan suomalaishiihtäjien kunniakasta perinnettä ja tarjoan kootut selitykset vaatimattomalle loppuajalle.

-20 Celsiusasteen rapsakan pakkakelin takia hiihdon  reittiä oli lyhennetty alkuperäisestä 42 kilometrin maratonmitasta ja lähtöä oli viivästetty puolella toista tunnilla. Tästä huolimatta onnituin saapumaan oman lähtöaaltoni starttiin niin myöhään, että sauvat olivat vielä lähtölaukauksen pamahtaessa kiinnittämättä. Ei siinä mitään. Ensimmäinen parikymmentä kilometriä sujui varsin mukavissa merkeissä vaikkakin kylmä pakkaslumi oli luisteluhiihtoon hieman nihkeää.

Tohinalla lähtöviivalle

Lähtötohinoissa en ollut ehtinyt tutustua etukäteen reittikarttaan, joten minulla ei ollut käsitystä, miten reitti kulkee ja missä on kilpailun maali sijaitsee. Reitin varrella oli kilometrikylttejä, joiden luulin kertovan todellisen kuljetun matkan. Sovitin hiihtotahtini kylttien mukaan tai oikeastaan sen yli, kun innostuin roikkumaan itseäni kovempien hiihtäjien peesissä. Alun perin olin tietysti ajatellut SISU-hiihdon omalta kohdaltani lähinnä rauhalliseksi laturetkeksi. Rintaan lyödyllä numerolapulla on kuitenkin itseeni maaginen vaikutus. Kilpailuhenkisyys puskee pintaan vaikka siihen ei olisi mitään todellisia edellytyksiä. Mukaan ei tullut kelloakaan niin, olisin ajan perusteella osannut arvioida mutkittelevalla reitillä jo kuljetun matkan. Reitti oli melko mäkinen, suurin piirtein samaa luokkaa kuin kotikaupunkini Jyväskylän Touruvuoren ja Vaajakosken ladut.

Reitillä oli pari pitempää jyrkähköä nousuosuutta korkean kukkulan päälle. Laskettuani viimeisen nousun jälkeen kukkulalta jyrkän laskun alas molemmat etureidet kramppasivat. Tässä vaiheessa uskoin kilometrikylttien perusteella maalin olevan matkaa enää kilometri tai kaksi. Sen sijaan sain kuulla juomapisteen vapaaehtoisilta, että matkaa oli itse asiassa vielä kymmenen kilometriä ja nuo virheelliset kilometrikyltit olivat vain jääneet paikoilleen reitin muokkaamisen jälkeen.

Tämän harmittavan takaiskun jälkeen hiihto siirtyi osaltani sisumoodiin. Pystyin hiihtämään reilua kävelyvauhtia vain reilu puoli kilometriä kerrallaan, kunnes etureidet kramppasivat niin, että oli pakko pysähtyä niitä venyttelemään. Juttuseurana näillä venyttelytauoilla minulla oli hieman iäkkäämpi herrasmies, jonka myös pystyi tekemään matkaa vain lyhyissä pätkissä. Samaan aikaan vaimo ja tyttäret hytisivät maalilinjalla ihmettelivät, miksei isää jo kuluu. Tuskaisen peninkulman jälkeen Ironwoodin pääkadulle viritetty "Finnish Line" (kahdella n-kirjaimella kirjoitettuna) viimein ilmestyi näkökenttään. Maalialueelle kerääntynyt väki sai seurata haltioissaan tönkkösuorilla jaloilla kävelyvauhtia suoritettua "loppukiriäni".
Finnish Linen jälkeen
Jälkeenpäin ajateltuna kokemus oli ihan hauska ja viimeisillä kilometreillä pystyi jo tuskailun ohella tavallaan nauttimaan tilanteen koomisuudesta.

Amerikkalaiseen tapaan kaikki suoritukset täytyy pitää lopuksi purkaa ytimekkäisiin "pointteihin". Tässä minun kolme pointtiani tulevien latukoitosten varalle:

1. Kilpailuun valmistautumisella tarkoitetaan jotain muuta kuin New Yorkin lomaa viikon flunssan parantelua ja yhtä hiihtokilometriä alle.
2. Numerolappu ei tarkoita, että on pakko alkaa kilpailla kenenkään kanssa.
3. Syö aamiaisella muutama kananmuna vähemmän

Ironwoodin ympäristö vaikutti muuten hyvältä talvikohteelta. Seudulla on paljon hiihtolatuja, moottorikelkkareittejä ja jopa laskettelurinteitä. Pitkälle talveen jäättömänä aaltoilevasta Superiorjärvestä nousevan kosteuden ja rapsakoiden pakkaskelien yhdistelmä takaa paksun lumivaipan. Vuotuinen lumisateen määrä on keskimäärin yli neljä ja puoli metriä.
Nuorempi tytär lumienkelin teossa

Hiihdon jälkeen tarjottu suurten järvien alueen amerikansuomalainen perinneherkku joka tunnetaan nimellä "lihamojakka", nykysuomalaisille tutummin lihakeitto

SISU-hiihdon jälkipelit Ironwoodin Memorial Buildingissa



4 kommenttia:

  1. Onnittelut SISUkkaasta suorituksesta ja onnittelut 5-vuotiaalle, vaikka nukkuukin vielä. Sirpa mummu ja Pali pappa

    VastaaPoista
  2. Sisulla maaliin! Hyvä O-P! Luimme eeppisen hiihtotarinasi aamiaisella ja se huvitti meitä kovasyi :) Suuntasimme itsekin lasten pyynnöstä Halssilan hiihtomaahan suksimaan. Eilen avatun hiihtokauden jälkeen tänään ilma oli täälläkin kylmää (-15C) ja tuuli jäätävää, mutta Ronja sivakoi papan kanssa neljä kilometriä ja me Laurin kanssa ehkä kilmometrin. Nyt ollaan mummon luona syömässä. Paljon onnea meiltä kaikilta 5-vee synttärisankarille ♥
    ~E, R, L + mummo

    VastaaPoista
  3. Onnittelut maaliinpääsystä hiihtokisassa:) Se näytti olevan työvoitto, mutta onneksi et antanut periksi!

    terv. Antti (Fulbrighter Gainesvillesta)

    VastaaPoista
  4. https://results.chronotrack.com//event/results/event/event-6707?lc=en

    Tänne mieheni nimi search -kohtaan, niin näette kuinka "hitaasti" hän valui maaliin (siellä näkyy tytötkin). Omassa ikäluokassaan viimeisenä (vain 32 osallistujaa) ja kokonaissijoitus 124 (kokonaisosallistujamäärä oli 140). Kilpailitkohan nyt väärässä sarjassa, vai pitäisiköhän uskoa että muilla oli dopingia matkassa? Tämähän on suomalaisten uusin selitys. Olihan se kuitenkin alle kolme tuntia tuo aika: 02:59:49. Sohvanpohjalta on paras kommentoida, koska itse en olisi tuossa pakkasessa lähtenyt hiihtämään. Hienon pipon sait palkinnoksi!

    VastaaPoista