31/12/2015

Vuoden viimeinen päivä. Aamupalat nautittuamme lähdimme kävelemään auringonpaisteessa kohti Manhattanin eteläosaa perheen nuorempien pyynnöstä. Muutaman tunnin jonotuksen jälkeen pääsimme lautalle ja kohti Vapaudenpatsasta. Patsas sijatsi pienen lauttamatkan päässä Manhattanin eteläpuoleisella saarella. Sää oli erittäin kylmä ja tuulinen, mutta onneksi olin varannut paljon varavaatetusta laukkuuni. Jonotus kuitenkin tuntui pitkältä, koska sää oli niin aurinkoinen ja turisteja paljon liikkeellä. Viimein pääsimme lautalle ja kohti patsasta. Patsas oli iso jo lautasta katsottuna, mutta ennen kuin pääsimme katsastamaan patsasta lähempää oli tyttärillämme jo nälkä. Söimme lounaat saaren kahvilassa: pizzaa, hodarit sekä hampparit. Kävelimme saaren ympäri ja kiertelimme katsastamassa myös Manhattania. Ihmettelimme saarella myös muita ihmisiä selfitikkujensa kanssa. Saarelta palattaessa nuorempi tyttäremme nukahti tavanomaisille päikkäreille. Joten oli aika siirtyä metrolla Time Squarelle.

Turisteja jonottamassa Vapaudenpatsaalle. Meitä oli muutama vaivautunut aamuselta paikalle.

Vapaudenpatsas

Selfi tikulla ja kännykkäkameralla - Smile!

Manhattan saarelta kuvattuna.

Meidän selfi ja kuka peittää Manhattanin?

Tyttäremme päiväunet lautalla.

Elokuvissa newyorkilaiset juhlivat uutta vuotta Times Squarella, jossa vanhanaikainen ”aikapallo” laskeutuu keskiyöllä lipputankoa pitkin New York Times -lehden vanhan toimitustalon katolla symboloiden uuden vuoden alkua.
Pääsimme vasta 50st streetille, koska aikaisemmat kadut oli jo suljettu. Tosiasiassa Times Squaren viluisena hytisevissä turistijoukoissa ei juuri newyorkilaisia näkynyt. He tietävät varmasti, ettei hommassa ole yhtään mitään järkeä: hyvän paikan saadakseen aukiolle olisi pitänyt saapua jo aikaisin aamupäivällä. Ja jos paikkansa aikoo pitää ei palkailta voi edes poistua vessaan. Hetken aikaa ihmeteltyämme väkijoukkoa, päätimme että emme aio viettää täällä loppuvuottamme. Viettäköön ne, jotka nauttivat jäätävästä säästä ulkoilmassa.

Time Square aukio

Suuntasimme siten kohti Modernin taiteen museota, MoMA:aa. Joka sijaitsi hyvin läheellä sen hetkistä olinpaikkaamme. Katselimme Picasson, Monetin, van Goghin, Warholin sekä monien muiden taiteilijoiden taideteoksia. Yllättävintä oli kuitenkin se, että törmäsimme aivan sattumalta suomalaiseen Fulbright-stipendiaattikollegaan Anttiin. Hän oli mieheni Alabama-vierailun huonetoveri ja täällä ameriikassa Floridassa tutkijavaihdossa. Tosin nyt hän oli ystävänsä kanssa New Yorkin vierailulla. Sovimme, että tapaamme seuraavan kerran Floridassa, jonne suuntaamme vielä tällä reissulla.

Tyttäremme katselemassa Picassonin tekemään taidetta.

Tyttäret, mieheni ja Antti fulbrighteri.

Ennen kuin suuntasimme kohti ala-Manhattania kävimme vielä katsastamassa Empire state Buildingin. Se on New Yorkissa yksi maailman kuuluisimmista rakennuksista. Se symboloi historiallisesti tärkeää aikakautta ja joidenkin mielestä rakennus on jopa vaikutusvaltaisempi kuin Vapaudenpatsas. Jos haluat välttää väkitungokset Empire State Buildingissa, suosittelen menemään huipulle uuden vuoden aattoiltana. Paikalla oli hyvin vähän turisteja kuuden jälkeen paikalla. Ehkäpä kaikki muut halusivat hyvät paikat Time Squarella ja nämä muut nähtävyydet jäi tyhjilleen. Meidän onni, sillä emme olisi kyllä enää jaksaneet jonottaa pitkään aamun jonotuksen jälkeen.

Ei jonotusta Empire State Buildingilla.

Etelä-Manhattan pilvenpiirtäjästä kuvattuna.

Uuden vuoden "aikapallo" Empire State Buildingin huipulta kuvattuna.

Metrossa saimme ajatuksen hypätä jo kyydistä pois etsiä vielä jonkun illallispaikan. China Townin tyhjiä katuja hetken hortoiltuamme kohdalle osui italialainen Forlini’s -ravintola, josta järjestyi neljän hengen pöytä. Paikka oli kuin suoraan mafiaelokuvista. Jopa ravintolan omistajan amerikanitalialainen aksentti toi mieleen kummisetäfilmit. Odotimme jännityksellä missä vaiheessa paikallinen Don astuu ovesta ravintolasaliin ja tekee meille tarjouksen, josta ei voi kieltäytyä. Illallinen sujui kuitenkin leppoisissa merkeissä ja viereisessä pöydässä uutta vuotta vietti omistajan tytär ystävineen. Myös ravintolan ruoka oli hyvää, ja juustoista, kuten italialainen tuppaa usein olemaan. Viiden ruokalajin, kuivan kuohuviinipullon, tuplaespresson ja Limoncello-ryypyn jälkeen olimme vatsat täynnä valmiita poistumaan New Yorkin koleaan yöhön.

Italialaisravintola sisältäpäin.

Italialaisravintola ulkoapäin.

Uuden vuoden ilotulitusta Manhattanin eteläkärjestä ammuttuna.