Translate

Sivun näyttöjä yhteensä

01/26/2015

Ajatukseni oli tehdä kaksi päivää kahta luentoa työhuoneessani. Tosin kävi, pääsin tekemään ensimmäinen kiteytysyritykseni. Tulos jää minulle arvoitukseksi tällä viikolla, sillä kiteiden tulisi muodostua vasta keskiviikkolle ja olemme jo silloin ajelemassa kohti Michiganin Upper Penisulaa. Onneksi on mukavat työkaverit, jotka auttaa hädässä ja tarkistavat tilanteen. Tänään oli siten ensimmäinen päivä töissä, jolloin voin sanoa työskennelleeni kiderakenteiden parissa. Rakennelabrahan tämä on, joten parempi myöhään kuin ei lainkaan. Jos tämän viikon yritys onnistuu, pääsen vielä loppuajasta ehkäpä ratkaisemaan rakennetta.

Tyttöjen kanssa käveltiin töihin/hoitoon mennen tullen. Tiet oli niin liukkaita, että jopa kävellen oli vaikea pysyä pystyssä. Näillä keleillä ei jokakelinrenkailla oltaisi menty Grand Avenueta ylös.

Tästä eteenpäin teksti on O-P:n kirjoittamaa...

Minä vietin aamupäivän vierailemalla washingtonilaisessa John Eaton Elementary -koulussa. Koulu sijaitsee Washington DC:n keskustan pohjoispuolella alueella, jossa moni suurlähetystö, mukaanlukien Suomen lähetystö, sijaitsee. Koulu kuuluu hyvämaineisempien Washington julkisten koulujen joukkkoon. Kävin seuraamassa koulussa useamman luokan opetusta ja juttelin henkilökunnan kanssa. Suurin piirtein suomalaista esikoulua vastaavan Kindergarten-luokan tunnilla oli mielenkiintoista seurata, miten lapset opettelivat sosiaalisia taitoja. Lapsien tehtävänä oli tervehtivät opettajan ohjaamana kysellä parinsa kuulumiset ja tervehtiä häntä joko kättelemällä, halaamalla, ylävitosella tai fist bump -nyrkkitervehdyksellä. Koululla järjestettiin myös tiedenäyttely, jossa oppilaat esittelivät omia tiedeprojektejaan tieteellisen posterin muodossa.
John Eaton Elementary -koulun esikoululuokka

Tiedenäyttely koulun liikuntasalissa

Aurinkoenergiaprojektin esittely

John Eaton-koululta siirryin Kingsbury Center-erityiskouluun. Matkan taittamisessa päätin kokeilla kiisteltyä Uber-kyytisovellusta, joka lehtitietojen mukaan rantautui joulun alla myös Suomeen. Uberin ansaintalogiikkana on kännykkäsovelluksen avulla yhdistää kyytejä tarjoavat autonomistajat ja kyydintarvitsija, hoitaa kyydin maksuliikenne ja veloittaa tästä toiminnasta välityspalkkio. Uberin kannattajat väittävät sen tuovan tervetullutta kilpailua ja edullisempia hintoja perinteisen taksiliikenteen rinnalle. Yhtiö on toimintaa on myös kritisoitu voimakkaasti muun muassa taksilupakäytäntöjen kiertämisestä ja veronkierron tukemisesta. Tämänpäiväinen kokeiluni ei antanut vakuuttavaa kuvaa Uber-kyydin tasosta. Toyota RAV4 -autolla operoinut sinällään ihan miellyttävä iakkäämpi herra oli joko tosi pahasti pihalla Washingtonin kaduista tai sitten kierrätti minua tahallaan pitkän ylimääräisen lenkin suuremman tilin toivossa. Noin 10 minuutin automatkaan kului lopulta melkein 45 minuuttia. Lopulta minun piti oman kännykkänavigaattorin avulla neuvoa hänet perille haluamaani paikkaan. Lisäksi parkkipaikalla tuhraantui vielä vartti lisää, kun ilmoitin, etten aio maksaa kyydistä matkan ja ajan perusteella veloitettavaa hintaa. Ilmeisesti saan takaisin ainakin osan kyydin maksusta mutta saattaa olla, että kyseessä oli samalla sekä ensimmäinen että viimeinen kerta kun kyseistä palvelua käytän.
Matkareittini - lähtöpiste vihreällä ja päätepiste punaisella

Viimein Kingsbury Centeriin päästyäni nautin aluksi tacolounaan koulun johtoryhmän kanssa ja kerroin itsestäni sekä työpaikkani Niilo Mäki Instituutin toiminnasta. Lounaan jälkeen tein parin tunnin kierroksen ympäri koulua. Yleisesti ottaen Kingsbury on erittäin hyvin resurssoitu koulu. Koulullua on oppilasmäärään nähden todella suuri määrä opettajia, terapeutteja psykologeja ja muita ammattilaisia tukemassa oppilaiden koulunkäyntiä. Koulu saa oppilaansa kahdella tavalla. Joidenkin oppilaiden lukukausimaksun 38 000 dollaria vuodessa kustantavat vanhemmat omasta pussistaan. Toisten oppilaat ovat päässeet kouluun asiaan erikoistuneiden erityisopetusjuristien avulla. Nämä juristit pyrkivät osoittamaan, että heidän asiakkainaan olevien perheiden lapset eivät saat tarvitsemaansa erityistukea omassa julkisessa lähikoulussaan. Jutun mennessä läpi oppilaiden lukukausimaksu maksetaan julkisista varoista. Prosessi on kuitenkin yleensä hidas. Minulle kerrottiin, että oppilaan tulee yleensä jäädä osaamisessaan vähintään kolme luokkatasoa jälkeen ennen kuin jutulla on mahdollisuus mennä läpi.
Yhteiskuva Kingsbury Centerin johtajan Peri Anne Chobotin kanssa

Kingsburystä ajoin bussilla 14. katua etelään National Mall puistoon, jonka ympärillä sijaitsevat Washingtonin merkittävimmät nähtävyydet kuten Valkoinen talo, Washington-monumentti, liittovaltion Capitol-rakennus sekä lukuisia museoita. Aika ei tällä kertaa sallinut yhtää kunnollista museovierailua mutta sain sentään nähdä omin silmin kuvista ja filmeistä tutut kansalliset monumentit ja kävellä pitkin National Mall:ia väistellä puistossa laiduntaneen suuren hanhiparven jätöksiä.
Valkoinen talo

Washington -monumentti

Illalla ohjelmassa oli vielä vierailuni emännän erityisopettaja Mary Neznekin kotonaan järjestämät kutsut, jonne vieraaksi saapui muun muassa hänen naapureitaan, ystäviään sekä kollegoitaan. Hyvän ruuan ja juoman lisäksi kutsuilla puhuttiin Washingtonin tyyliin paljon politiikkaa. Itse pidin vieraille pienen esityksen omista havainnoistani ja kokemuksistani koskien yhdysvaltalaista koulumaailmaa. Jälkiruuaksi lämmitin Wisconsinista mukanani tuomaa leipäjuustoja, jonka tarjoilin wisconsininaisen vadelmahillon kera.
Kutsujen vieraita. Tässä vaiheessa osa vieraista oli ehtinyt jo lähteä kotiin

3 kommenttia:

  1. Mitenkäs pääsit kotiin sieltä itärannikolta, kun täällä uutisoitu vuosisadan lumimyrskystä niillä kulmilla. Lentokentät suljettu ja pelastusajoneuvot ainoostaan liikenteesä... Sirpa mummu

    VastaaPoista
  2. Auratkaa nyt lentokentät ja tiet kuntoon. Reilun viikon päästä tullaan! -Riikka

    VastaaPoista
  3. Washingtonissa lunta ei ripotellut kuin pari senttiä. Tosin sekin riitti siihen, että koulujen alkua lykättiin tänään kahdella tunnilla.

    VastaaPoista