01/28/2015

Tämän viikon kulkuneuvomme. Neliveto on tarpeen pohjoisen lumisilla teillä.

Tämäkin päivä oli matkapäivä, ilmansuuntana vain tällä kertaa pohjoinen. Ennen kuin pääsimme matkaan, meni aamu pakatessa ja Madisonista poistuimme vasta, kun olimme ostaneet mukaamme tuliaiset Madisonin itälaidan Legacy House Imports -lahjatavaramyymälästä. Eksyimme myymälään, ensimmäistä kertaa ja yllätykseksemme talossa toimi myös, myös englantilaistyylinen teehuone. En ole ennen maistanut yhtä herkullista Lemon Curd tahnaa, kuin kauppaa pitävä rouva, eläköitynyt fysioterapeutti, meille vastapaistettujen sconesien kanssa tarjoili. Kaikki teehuoneen tarjoamiset olivat herkullisia ja alusta asti itse valmistettuja. Tämä paikka olisi pitänyt löytää jo aiemmin.

Teeleipälajitelma

Paikan omistaja halusi välttämättä tarjota meille vielä ilmaiset jälkiruokamuffinssit

Seuraava etappimme oli Greenbay Packersien Lambeau Field -stadionin vieressä sijaitseva Kroll's -ravintola, jossa söimme jo kertaalleen aiemmin syksyisellä Door Countyn -matkallamme. Paikan hampurilaiset eivät tuottaneet pettymystä tälläkään kertaa. Nämä purilaiset eroavat edukseen useimmista muista erityisesti rapeakuorisen sämpylänsä ansiosta.

Valmentajalegenda Vincent "Vince" Lombardin patsas Lambeau Field-stadionin edessä

Kroll's -ravintolan hampurilaiset ovat pysähdyksen arvoisia

Greenbaysta lähtiessämme meillä oli edessä vielä kolmen ja puolensadan kilometrin ajo ennen kuin saavuimme perille Houghtoniin Michiganin osavaltion pohjoisosaan. Majapaikan meille ystävällisesti tarjoavat kaupungin ulkopuolle Haapapuro Roadilla asuvat Madisonin päiväkotimme johtajan vanhemmat. Valitettavasti perheen yhä suomen kieltä osaava isoäiti on vierailulla Teksasissa asuvien lastensa luona. Käytössämme on omakotitalon koko kellarikerros ja mikä parasta kellarissa sijaitseva sauna, jonka lauteille heti tänä iltana vaimon kanssa istahdimme.

Majapaikkamme Houghtonissa

Lämmitimme illalla saunan

  
Parikymmentä kilometriä ennen perille pääsyä jouduin ensimmäistä kertaa koko reissun aikana tekemisiin poliisin kanssa. Huomasin tien varressa kyltin, jossa luki "Jurmu Rd". Päätin ottaa kyltistä kuvan, sillä Jurmu on suomessa asuvan kaverini Markun lempinimi.  Paikallinen lainvartija pysäytti yllättäen valot vilkkuen viereen ja kysyi mitä ihmettä oikein puuhaan tienposkessa keskellä ei mitään kamera kädessä ja vyö auki (käytin näet pysähdyksen hyödyksi myös helpottaen painetta rakossa). Selitykseni tilanteessa kuulosti varmaan todella uskottavalta "My friend Markku in Finland is sometimes called Jurmu so I wanted to take a photo." Poliisi puisteli epäuskoisena päätään, kertoi nimekseen Rintala ja käski jatkaa matkaa. Suomalaiset juuret taisivat pelastaa minut sakolta.

Jurmu Road, Baraga, Michigan