Translate

Sivun näyttöjä yhteensä

10/08/2014

Päivän pakollinen ruskakuva aamuauringossa omalla kotikadullamme
Töissä valmistauduin huomiseen ryhmäpalaveriin, jossa minun on määrä pitää tunnin mittainen puhe aikaisemmasta työstäni. Normaalisti puheeni ovat vain 20 minuutin pituisia, joten tunti tuntuu pitkältä ajalta. Lisäsin muutaman dian kotiyliopistostani ja täällä tehtävistä ideoistani, mutta silti aika on todennäköisesti liian pitkä. No nämä täällä on kyllä tottuneet kyselemään enemmän kuin suomalaiset, joten ehkäpä on ihan hyvä että dioja on hieman vähänlaisesti.

Puolen päivän aikaan yliopiston Educational Sciences -rakennuksen kolmannessatoista kerroksessa pidettiin kasvatustieteellinen tiedekunnan järjestämä lounastilaisuus tiedekunnan kansainvälisille vieraille ja yliopiston omille kansainvälisistä asioista kiinnostuneille tutkijoille. Tilaisuus, johon mieheni osallistui sisälsi ilmaisen ruuan ohella verkostoitumista ja ylipäätään eri puolilta maailmaa Madisoniin tulleisiin kollegoihin tutustumista. Lisäksi rakennuksesta avautui upea näkymä yli Madisonin.
Tutustumista Global Engagement Luncheon -tilaisuudessa

Näkymä Educational Sciences -rakennuksen 13. kerroksesta
Töiden jälkeen kiirehdin taas hakemaan vanhemman tyttäremme koulubussin pysäkiltä kolmelta. Bussista tuli syliini hyvin iloinen tyttö, jolla oli ollut loistava esikoulupäivä. Kieleeni alkaa tulla näitä ylisanoja... ehkäpä olen ollut aikaisemmin liian vaatimaton ja säästelevä niiden suhteen. Keneltäpä tämä yltiöpositiivisuus on pois, ainakin se saa itseni paremmalle tuulelle!

Illasta kävimme tutustumassa Monona -esikaupunkiin tai oikeammin sen Dream Park -leikkipuistoon. Puistossa oli linnake, joka sopi täydellisesti hippaleikkiin. Leikimme perheen kesken tunnin, jonka jälkeen jatkoin keramiikkaan. Keramiikassa jatkoin patsaani tekemistä, opettajalta tuli muutama hyvä vinkkin tämän suhteen. Sainkin tehtyä sitä hieman nopeammin kuin viime kerralla, ensi viikolla on sitten pään vuoro. Kun saan tämän valmiiksi, kokeilen tuota dreijausta pitkästä aikaa. Olen saanut siihen hyviä vinkkejä ja muut ryhmässä tuntuvat keskittyvän vain tähän.
Paikallista ruokakulttuuria tämäkin - puistoreissulla piti saada nopeasti jotain syötävää

Hippaleikki Monona Dream Parkin kiipeilutelineillä


Vanhempi tytär keinuu Dream Parkissa


Keramiikkakerhon patsasprojekti edistyy


4 kommenttia:

  1. Fantastic!! Excellent! Oikeasti, onpa mukavaa kuulla, että P:llä alkaa esikoulussa sujua hyvin. Kun kielitaito kehittyy hurjaa vauhtia, niin varmasti viihtyminenkin alkaa olla eri luokkaa mitä aluksi. Kiitoksen lasten puolesta hienoista tuliaisista :)

    t. Elina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sain veljeltäsi hieman palautetta kynsijutuista ja limasta, ovat kuulema turhakkeita! Ehkäpä näitä turhakkeitakin tarvitaan, ovat kuitenkin lasten silmissä parhaita juttuja. Tytötkin olisivat myös halunneet kaupasta vähän kaikkea, mutta ostin niille vain värityskirjat, joissa on tämä yksi taikatussi. Ovat autossa tosi käteviä!

      Poista
  2. Myös patsasprojekti näyttää erittäin hienolta! kotitonttu Dobby keltaisen talon pihallle? Toivottavasti meidän pään menoksi ei ole kuljetusvaateita suunniteltu tämän suhteen... Mittasuhteiden kannalta asetupa itse tuohon viereen seisomaan seuraavalla kerralla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En usko, että tämä tulee kenenkään vaivaksi... jää tänne muistoksi meistä. Opettaja kysyikin jo kuinka tulen viemään sen kotimaahani vai haluanko ennemmin myydä sen. Täällä itsetehtyä keramiikkaa myydään paljon enemmän kuin Suomessa, osa näistä harrastelijoista ryhmässäni tekee todella hienoja juttuja.

      Poista